Amurin työläiskortteli

Amuri on Tampereen kaupunginosa, joka rakennettiin työväen käyttöön 1860-luvulla. Nimi Amuri tulee siitä, kun juuri tuohon aikaan suomalaisia siirtolaisia lähti kauas Amurinmaalle Venäjälle. Tuohon aikaan myös Amurin työläiskorttelin ajateltiin olevan kaukana keskustasta ja työpaikoista eli tehtaista. Amurin työläiskortteli muodostui puutalokortteleista, jotka olivat muita kaupunginosia pienempiä. Kaikki talot olivat yksikerroksisia ja ne olivat useimmiten yhteiskeittiöasuntoja. Tämä tarkoittaa sitä, että joko kahdella tai neljällä huoneella oli yhteinen keittiö – yksi huone oli varattuna perhettä kohden. 1970- ja 1980-luvuilla alueelle alettiin rakentaa matalia kerrostaloja. Tänä päivänä alueen alkuperäisistä rakennuksista jäljellä on yksi. Se toimii työläismuseokorttelina.

Amurissa on asunut useita kuuluisia henkilöitä. Amurin asukkeihin kuuluvat muun muassa kirjailija Väinö Linna, taidemaalari Gunnar Pohjola ja maaherra Risto Tainio. Kuuluisa kirjailija F. E. Sillanpää asui Amurin alueella 1900-luvun alussa hänen kouluvuosiensa aikana.

Työläismuseokortteli ei ole ainoa Amurissa sijaitseva vierailun arvoinen kohde. Siellä sijaitsee myös Muumilaakso-museo, Tampereen taidemuseo ja pääkirjasto Metso eikä Särkänniemenkään ole pitkä matka. Sen sijainti on nimittäin aivan Amurin kaupunginosan vieressä pohjoiseen päin.

Amuria ympäröi Finlaysonin ja Tammerkosken kaupunginosat idässä ja Pyynikinrinne etelässä ja lännessä. Amurin pohjoispuolella kulkee edelleen junarata. Tampere–Pori-välinen rata erkanee myös Parkanon radaksi, joka tunnetaan paremmin Tampere–Seinäjoki-ratana. Radan varrella oli aikaisemmin Amurin seisake, mutta se poistettiin käytöstä jo 1980-luvulla. Amurissa siis pysähtyi aikanaan Tampereen ja Vammalan välillä kulkevia taajamajunia. 1990-luvulla ja myöhemmin sitä kautta on kulkenut jonkun verran Särkänniemeen vieviä tilausjunia. Yleisessä käytössä seisake ei enää ole.