Pispala

Pispala on yksi Tampereen tunnetuimmista kaupunginosista. Se sijaitsee noin 2,5 kilometriä keskustasta länteen päin. Kaupunginosa on rakennettu Suomen korkeimman soraharjun, Pispalanharjun, pohjoisrinteeseen. Kaikessa alueen rakentamisessa on otettu huomioon jyrkkä rinne, joten kaupunginosa taloineen kaikkineen on rakennettu sen mukaisesti. Pispalan kaupunginosaa halutaan suojella, koska se on hyvin erikoinen paikka Suomen mittapuun mukaan.

Pispala sijaitsee lähellä vesistöjä. Ala-Pispalassa sijaitseekin Pispalan uittotunneli, joka rakennettiin Kokemäenjoessa uitettuja tukkeja varten 1930-luvulla. Tunnelia uusittiin vuonna 1968, mutta samaisena vuonna tukkien uitto loppui, joten tunneli jäi tarpeettomaksi. Kesäkuussa 2013 tunnelille keksittiin uutta käyttöä. Se avattiin veneilijöiden ja muun kevyen liikenteen käyttöön. Tunneli yhdistää Näsijärven ja Pyhäjärven.

Pispalassa toimii ala-aste, Pispan koulu. Koulu sijaitsee soraharjun korkeimmalla kohdalla. Pispalassa sijaitsee myös Lauri Viidan museo, Vastavirta-klubi, kulttuurikeskus Hirvitalo ja muistomerkki Betonimylläri. Useat hylätyt tehdasrakennukset toimivat nykyisin laillisina graffitigallerioina. Pispalan alueen maamerkkinä pidetään Haulitornia, joka oli nimensä mukaisesti haulien valmistukseen käytetty korkea torni.

Pispalassa sijaitseva Rajaportin sauna aloitti toimintansa vuonna 1906. Se on Suomen vanhin tänäkin päivänä toiminnassa oleva yleinen sauna. Sauna on Tampereen kaupungin omistuksessa ja sen toimintaa pyörittää Pispalan saunayhdistys ry. Myöskin jo vuonna 1929 perustettu Ahjolan setlementti eli Ahjolan kansalaisopisto pitää majapaikkaansa Pispalassa. Samoin tekee kotiseutuyhdistys Pispalan Moreeni ry, joka perustettiin vuonna 1969. Pispalan Moreeni ry omistaa myös vanhan haulitehtaan.